18/02/2021
Muuttiko raha ihmissuhteitani?
Kun perheyritys Kaslink oli myyty Fazerille kesällä 2019, olin monen silmissä muuttunut mies. Kiinnostus tekemisiäni kohtaan kasvoi ja samassa suhteessa kasvoivat myös yhteydenottojen- ja Instagram-seuraajien määrät. Itse jatkoin elämääni varakkaampana, mutta silti samana miehenä kuin ennenkin. Tein joitakin haavehankintoja ja aloin matkustaa vähän loisteliaammin kuin ennen. Silti lentokoneeseen nousi sama Juha-Petteri kuin ennen yrityskauppaa. Sinisilmäinen sotkamolainen, joka edelleen haluaa ajatella, etteivät minua lähestyvät ihmiset tule ketunhäntä kainalossa. No, miten on, mitä raha sitten elämässä ja liike-elämässä muuttaa?
Tarvitseeko siellä Instagramissa sitten olla niin aktiivinen ja jakaa kaikki? Helpommalla varmasti pääsisi, jos kääriytyisin yksityisyyden verhoon ja ottaisin ihmisiin kontaktia pitkälti vain Kauppalehden sivujen välityksellä. Itse koen, että silloin kuitenkin kastroisin itsestäni jotakin oleellista pois. Minä olen ulospäinsuuntautunut ja olen aina ollut fiiliksissä hienoista hotelleista ja toisinaan shamppanjakin maistuu. Jos en näyttäisi itsestäni kuin hyvin hallitun kaistaleen, se ei olisi minua. En myös usko, että olisin saanut tätä määrää mielenkiintoisia yhteydenottoja kuin olen nyt muun muassa Instagramin välityksellä saanut. Los Angelesissa tai Comojärvellä avoautolla Instagramissa kohkaava sotkamolainen on huomattavasti helpommin lähestyttävä, kuin elämänsä yrityskaupat tehnyt liikemies, johon ei saa yhteyttä kuin mutkien kautta. Ja minä satun uskomaan helposti lähestyttävyyden lisäksi aitouteen.
Olen myös aina tykännyt olla esillä. Tuo piirre saa bensaa liekkeihinsä, kun on mahdollisuus tehdä asioita, jotka saattavat olla jonkun haavelistalla. Tai jos eivät olisikaan sillä listalla, pystyn tekemään asioita, joita voi päivitellä. Valehtelisin, jos en sanoisi, että puheenaiheena oleminen on minulle miellyttävä positio. Tykkään herättää huomiota - ja keneltä se nyt sitten edes olisi pois? Kynnys ottaa yhteyttä madaltuu, kun on aktiivinen somessa. Käyn säännöllisesti sparrauslounailla nuorten yrittäjien kanssa, jotka kaipaavat tukea - ja minä inspiroidun heidän energiastaan, joskus saatan vanavedessä keksiäkin jotain nasevaa omassakin työelämässä kokeiltavaksi. Haluan olla helposti lähestyttävä siksi, että haluan aidosti antaa takaisin sen tuen ja avun edestä, jota olen itse yrittäjän matkallani saanut.
Enkelisijoittajakentässä on hyvä erottua ja tuoda omaa erikoisalaansa esiin - aivan samalla tavoin kuin missä tahansa muuallakin, missä metsästetään itselle kiinnostavia mahdollisuuksia. Ilman taloudellista menestystä en olisi niin kiinnostava tapaus - siitä on hyötyä niin työ- kuin yksityiselämänkin kohdalla. Toki se hivelee myös itsetuntoa; olla kiinnostava ja saada yhteydenottoja ihmisiltä, jotka uskovat, että voisit olla heille avuksi. Se, mitä sinisilmäisenä ihmisenä opettelen vielä on, että erotan ne, jotka eivät niinkään kiinnostu minusta ihmisenä itsenäni, vain varallisuuteni takia. Yrityselämässä se on helpompi huomata kuin yksityiselämässä, jossa tunteet sekoittavat omaa pakkaa. Siinä voi pahimmillaan päätyä kurjaan, alaspäin johtavaan kierteeseen ja menettämään hetkeksi luottonsa ihmisiin - mutta se onkin sitten jo ihan toinen tarina. Vaikka ymmärrän, etten ole mikään Roger Moore, olen parisuhdemarkkinoilla pärjännyt aina mainiosti sosiaalisuuteni ansiosta. Niistä markkinoista tuli kuitenkin kimurantimmat, kun yrityskaupat olivat tehty ja olin hieman ennen tätä eronnut pitkästä parisuhteesta lasteni äidistä. Opettelen vielä, mutta onhan tässä aikaa.
Liike-elämän puolella turhaudun silloin, kun saan kommentteja kuten ’sinullahan on fyrkkaa, joten mikset lähtisi mukaan’. Sanotaanko näin, että sitten, kun on onnistunut kartuttamaan omaisuutta, tulee mukaan lähtemisestä vieläkin tarkempaa touhua. Ihan minkälaisen omaisuuden tahansa saa varsin nopeasti käytettyä. Ehkä siksi Maaseudun tulevaisuus -lehden toimittaja verojuttua tekiessään kysäisi, että ’joko on kaikki tuhlattu?’. Haluan käyttää paitsi varojani myös aikaani yhä harkitummin ja fiksummin. Käytän yrityselämässä hyödykseni vartin taktiikkaani, jonka aikana usein tiedän, löytyykö väliltämme liike-elämän onnistumisissa vaadittavaa kemiaa, vaiko ei. Ruoka-ala - johon käytännössä ainoastaan sijoitan - on sellaisella murroksessa, että se poikii mahdollisuuksien lisäksi myös entistä kovempaa tasoa, joka täytyy näkyä suomalaisyritysten kilpailukyvyssä. Olen ilolla niiden yritysten palveluksessa, jossa energiat natsaavat yhteen monella tasolla.
Jos olisin autoasentaja Sotkamosta, tilanteeni olisi toinen, mutta ihmisarvo silti sama. Ne ihmiset, jotka tietävät tämän, erottuvat myös liike-elämässä akanoista. Usein heidän kanssaan on myös hauskinta tehdä työtä yhdessä. Kun menee ja googlaa oman nimeni, näkee sen, mitä sen kohdalla on kaikkein eniten googlailtu. ’Tulot’, ’ikä’ ja ’tyttöystävä’ saattavat olla Instagram-seuraajien tai Tinder-matchien tekosia, ja minun tehtäväkseni jäänee kehittää jokin taktiikka senkin ryhmän seulomiseen.
Juha-Petteri Kukkonen keskittyy niin enkelisijoittajana kuin hallitusammattilaisena innovatiiviseen tulevaisuuden rakentamiseen. Kukkonen on yksi Suomen aktiivisimmista alkuvaiheen kasvuyritysten enkelisijoittajista keskittyen viihteeseen, ruoka- ja juoma-alaan sekä teknologiaan.
Kukkonen on toiminut yrittäjänä 2000-luvun alusta asti ja aiemmin tuonut innovatiivista ajattelua muun muassa Kaslinkiin ja Fazeriin toimien yritysten luovana johtajana. Hän on kehittänyt menestyneen liikematkailijoille suunnatun CreateTrips -mobiilisovelluksen, joka nousi kymmenen ladatuimman sovelluksen joukkoon yli sadassa maassa vuonna 2014.
Sijoitusportfoliossaan Kukkosella on yrityksiä, jotka synnyttävät yhteiskuntaan parempaa ajattelua, hyvinvointia, merkityksellisiä trendejä ja parhaimmillaan muuttavat maailmaa. 43-vuotiaasta Kukkosesta kirjoitettu elämäkerta WSOY:n kustantamana ilmestyy keväällä 2023.
