15/12/2020
Haluaako Suomi osansa hamppu-miljardeista? – Kannattaisi haluta
Suomen pelloille saataisiin puuhaa ja vilskettä, jos alkaisimme viljelemään valitettavan huonossa maineessa olevaa hamppua. Se voisi jopa olla merkittävä apu koronakriisin runtelemassa maassamme. Hampusta uutettu CBD on maailmalla hittituote ja sen markkinat kasvavat koko ajan. Jos valjastaisimme pellot hampulle, Suomikin voisi olla saamassa osansa tuon raaka-aineen markkinasta. CBD-markkinoiden on nimittäin pelkästään EU:n sisällä arvioitu olevan 1,4 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä - eli noin parin vuoden kuluttua. Miljardeja jaossa, mutta mikä tulee olemaan Suomen osuus summasta? Koronakurimuksen keskellä taloutta elvyttävät eurot kuulostavat omaan korvaani mahdollisuudelta, jota ei kannata jättää käyttämättä.
Tähän kohtaan on tärkeä tehdä peli selväksi. Itse puhun hampusta nyt maanviljelyn - en päihtymisen näkökulmasta. Moni myös erheellisesti ajattelee, ettei hampun kasvattaminen ole Suomessa laillista. On se - mutta tuo kasvatettu, teollinen hamppu saa sisältää päihdyttävää THC:tä maksimissaan 0,3 %. THC on tuo kannabiksen kuuluisa, ainoa huumaava ainesosa. Selvennän asiaani vielä sillä, että otan oluen tähän esimerkiksi. Alkoholiton olut saattaa sisältää 0,5 % alkoholia. Se ei kuitenkaan ole se, mihin kannattaa tarttua, jos haluaa humalaan. Sama esimerkki pätee teolliseen hamppuun - se saa sisältää päihdyttävää THC:tä vain tuon 0,3 % - eli naurettavan pienen määrän, jos tavoitteena olisi saada pää sekaisin.
Hamppua on Suomessa kasvatettu iät ja ajat. Se on monikäyttöinen viljeslyskasvi ja viihtyy hyvin karuissakin olosuhteissa. Hampussa on monia hyötyjä - sen siemenet ovat esimerkiksi erinomainen proteiinin lähde, hampun varsi puolestaan sopii tekstiili- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Mutta kuullessamme sanan hamppu, monien aivot lukkiutuvat paniikkitilaan, ja näemme mielessämme erheellisesti huumeiden käryisen, sekavan tulevaisuuden. Samalla lukitsemme aivomme myös siltä osin, ettemme edes uskalla ajatella hampun viljelyn taloudellemme tuomia mahdollisuuksia. Kyllä, sanoin mahdollisuuksia, enkä puhu nyt päihtymisestä, vaan kenties yhdestä pelastavasta oljenkorresta, johon tarrautua koronakriisin kurittaessa maatamme.
CBD eli kannabioli on toinen hampun kahdesta tunnetuimmasta kemiallisesta yhdisteestä, ja itseäni kiinnostaa juurikin tuon CBD:n uuttaminen hampusta. Se on keskeinen raaka-aine myös sijoitusportaaliini kuuluvan YSUB-yrityksen reseptiikassa. CBD rentouttaa, mutta ei päihdytä, kuten kannabiksen kuuluisin ainesosa THC. Kun hamppu ja marihuana menevät sekaisin, paniikki nousee. Samalla suhtautuminen huumausaineisiin sekoittaa ihmisten mieliä myös siinä, miten hamppuun viljelyskasvina suhtaudutaan. Minua on jo ehditty tituleerata Suomen johtajaksi kannabis-sijoittajaksi. Olkoon niin, uskon nimittäin CBD-tuotteisiin vahvasti, ja uskon, että tuon raaka-aineen tuottaminen Suomessa olisi vähintäänkin fiksu veto.
YSUB:issa tiedetään, että CBD-tuotteiden markkina tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Kehitämme parhaillaan reseptiikkaamme - ensimmäinen rauhoittava Zen Drink tuli hiljattain markkinoille. Se ei vielä sisällä hampusta uutettua rauhoittavaa kannabiolia, sillä CBD-elintarvikkeiden myynti on Suomessa toistaiseksi kielletty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa niiden nimeen luottavat niin Los Angelesin joogaajat kuin New Yorkin kiireiset pörssimeklarit hektisen päivänsä päätteeksi. CBD:llä on aivan syyttä huono maine, esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut CBD:n turvalliseksi aineeksi.
Ennen kuin Suomen pelloilla tullaan ilolla ja laajalti viljelemään hamppua, on meidän puhuttava aiheesta rehellisesti ja monipuolisista näkökulmista käsin. Asenteemme ja se, mihin suuntaan keskustelua viedään, tulee ratkaisemaan sen, onko meillä mahdollisuus saada oma osuutemme CBD-bisneksen miljoonista. Hampun viljelyn avulla voisimme kenties alkaa asuttaa hiljentyneitä kyliä ja kaupunkeja peltojen laidoilla sekä tukea Suomen maataloutta. Hampun viljelyn ja kannabiksen viihdekäytön laillistamiskeskustelut olisi syytä pitää kokonaan erillään toisistaan - kyse kun on kahdesta eri asiasta.
Pelkoja ja väärinkäsityksiä - toivon, että niiden vuoksi emme käännä selkäämme suurelle mahdollisuudelle.
Juha-Petteri Kukkonen keskittyy niin enkelisijoittajana kuin hallitusammattilaisena innovatiiviseen tulevaisuuden rakentamiseen. Kukkonen on yksi Suomen aktiivisimmista alkuvaiheen kasvuyritysten enkelisijoittajista keskittyen viihteeseen, ruoka- ja juoma-alaan sekä teknologiaan.
Kukkonen on toiminut yrittäjänä 2000-luvun alusta asti ja aiemmin tuonut innovatiivista ajattelua muun muassa Kaslinkiin ja Fazeriin toimien yritysten luovana johtajana. Hän on kehittänyt menestyneen liikematkailijoille suunnatun CreateTrips -mobiilisovelluksen, joka nousi kymmenen ladatuimman sovelluksen joukkoon yli sadassa maassa vuonna 2014.
Sijoitusportfoliossaan Kukkosella on yrityksiä, jotka synnyttävät yhteiskuntaan parempaa ajattelua, hyvinvointia, merkityksellisiä trendejä ja parhaimmillaan muuttavat maailmaa. 43-vuotiaasta Kukkosesta kirjoitettu elämäkerta WSOY:n kustantamana ilmestyy keväällä 2023.
