29/10/2020
Suomen ravintolat ovat suuressa hädässä – jopa puolet ajautuvat konkurssiin?
Saan seurata aitiopaikalta useamman ketjuravintolan arkea sijoittajana ja hallituksen jäsenenä. Valitettavasti tällä hetkellä seuraamani näytelmä on kuitenkin varsin ahdistava; laadukkaan draaman sijaan seuraan monin paikoin traagista eloonjäämistaistelua. Ravintolayrittäjät on ajettu todella ahtaalle hallituksen linjauksilla.
Aivan ensimmäiseksi mainittakoon, että en ole kirjoittanut yhtä valituskirjoitusta lisää. Ymmärrän koronatilanteen vakavuuden ja haluan uskoa, että maamme johto tekee päätöksiä parhaansa mukaan. Mielestäni ravintolayrittäjien ja ravintolassa työtään tekevien tilannetta ei kuitenkaan oteta riittävän vakavasti. Tarvitsemme lisää avauksia keskustelulle niistä kurjista kerrannaisvaikutuksista, joita rajoitukset ravintolayrittäjille tuovat.
Stockmannin kulman Pupu-ravintola on yksi suosikeistani. Paitsi että sen salaatit ovat erinomaisia, pääsee siellä istuessa myös ihailemaan suurista ikkunoista avautuvaa kaupunkinäkymää. Lounaalla suositusta ravintolasta on vaikea saada paikkaa - paitsi nyt. Etätyösuositus on tyhjentänyt keskustan lounastajista. Näkymä Esplanadille ei ole iloisen kuhiseva, vaan eroosiopallo lipuu eteenpäin surullisen tyhjällä kadulla. Moni ravintoloista elää lounastajien turvin, ja tilanne on heidän kannaltaan katastrofaalinen. Kaupunki tarvitsee ihmisiä, ravintolat tarvitsevat ihmisiä, ja yhteiskunta tarvitsee ravintolayrittäjiä.
Ajammeko ihmiset ja ravintolayrittäjät rajoituksilla juuri nyt niin ahtaalle, että tulemme maksamaan siitä tulevaisuudessa viiltävän hinnan? Samalla, kun olen seurannut lähellä olevieni ravintoloiden laskevia myyntilukuja, ikävä epäilys on alkanut nousta samassa suhteessa. Emmehän kiristä ravintoloihin kohdistuvia rajoituksia osana poliittista peliä lähestyvien vaalien nojalla? Valitettavasti en keksi puoluetarjonnasta kuin yhden puolueen, joka tuntuu aidosti seisovan yrittäjien rinnalla - usean puolueen päätökset tuntuvat kauheimmillaan olevan kuin yrittäjiä vastaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että marraskuun alusta alkaen ruokaravintoloiden asiakasmäärää voitaisiin rajoittaa enintään neljänneksellä. Se tulee helpottamaan ahdinkoa ja antaa toivoa, että myös dialogille on yksipuolisten sanelujen sijaan mahdollisuus. Itse henkilökohtaisesti toivon, että esimerkiksi etätyösuosituksen tyhjentämien ravintoloiden ahdinko otetaan tosissaan, ja yrittäjille annetaan mahdollisuus tilanteen jakamiseen ja tukeen. Riittääkö taloudellinen tuki? Millä muulla tavoin voisimme ravintolayrittäjiä tukea vaikeana aikana? Olisi mahtava saada esimerkiksi tästä dialogia ja innovointia aikaiseksi.
Olen enkelisijoittaja - en mikään jeesus, ja tämän vuoksi minullakaan ei valitettavasti ole tarjota valmiita ratkaisuja. Soittokierros sijoitusportaaliini ja tuttavapiiriini kuuluvien ravintoloiden vetäjille voi kuitenkin tarjota jotakin suuntaa sille, mihin olemme menossa ja minne ehkä pitäisi mennä. Kaikki heistä ovat tilanteesta huolissaan, vaikka taistelutahtokin on kova. Yrittäjät tietävät konkurssiaallon pyyhkäisevän monien, etenkin liikelounaita tarjoavien paikkojen yli viimeistään siinä vaiheessa kun kevät kukkii ympärillämme.
Take away ja ruoankuljetuspalvelut ovat kasvussa ja tämä varmasti lisää niin kutsuttujen haamukeittiöiden määrää - keittiöiden, jotka ovat jopa yhteiskäytössä monen ravintolan kesken ja joissa kokataan aterioita ainoastaan kotiinviemisiksi, ei paikalla oleville asiakkaille. Ystäväni, ravintoloitsija Sasu Laukkonen muistuttaa, että niin kutsuttu out of the box -ajattelu on nyt se, millä selvitään. Michelinin -tähden ravintolaruokaa ennen koronaa kokannut Laukkonen on pandemian alkumetreillä päätynyt muun muassa myymään viiden tähden sushia ikkunasta kadulla jonottaville. Myös ravintoloiden kulurakenne on mietittävä uusiksi, pienempien paikkojen on henkilömäärärajoitusten takia vaikea, jopa mahdoton toimia. En edes halua ajatella sitä, miltä työllisyystilanne alalla näyttää puolen vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa, kun jälleen haluamme ja uskallamme ottaa kaupungin tyhjät kadut takaisin haltuumme, tulee ravintolatyöntekijöistä kova pula. He tulevat takuulla siirtymään tukalassa tilanteessa muille aloille, jos se on mahdollista.
Omat lapseni kasvavat korona-ajan keskellä. Osalla heidän koulu- ja tarhakavereidensa vanhemmista on nyt taloudellisesti todella vaikeaa, ja tuo ahdinko tulee heijastumaan heidän sukupolveensa, mahdollisesti hyvin pitkään. Haluan herättää keskustelua ahdingossa olevien puolesta ja keskittää meidän ajattelun voimavaramme heidän tilanteensa helpottamiseen. Vetoan myös meihin kaikkiin; käydään ravintoloissa syömässä, tilataan take awayta ja ostetaan noutokahvi matkaan - nyt meidän eurojamme tarvitaan ravintola-alalla kenties kovemmin kuin koskaan.
Lopun kevennykseksi eräs onnellinen ravintolatarina, joka osoittaa, että vaikeat ajat voivat myös olla maaperä uudenlaiselle, terävälle ajattelulle ja upeille tuloksille. Green Hippo Cafélla menee hyvin, heidän konseptinsa on kunnossa ja myynti kulkee. Päätän tekstini herättävään lainaukseen yhdeltä Green Hippo Cafén perustajista ja omistajista, William von der Pahlenilta: ”Ainakaan valittamalla, asiat eivät koskaan ole parantuneet.” Nyt tarvitaankin tekoja ja tukea.
Juha-Petteri Kukkonen keskittyy niin enkelisijoittajana kuin hallitusammattilaisena innovatiiviseen tulevaisuuden rakentamiseen. Kukkonen on yksi Suomen aktiivisimmista alkuvaiheen kasvuyritysten enkelisijoittajista keskittyen viihteeseen, ruoka- ja juoma-alaan sekä teknologiaan.
Kukkonen on toiminut yrittäjänä 2000-luvun alusta asti ja aiemmin tuonut innovatiivista ajattelua muun muassa Kaslinkiin ja Fazeriin toimien yritysten luovana johtajana. Hän on kehittänyt menestyneen liikematkailijoille suunnatun CreateTrips -mobiilisovelluksen, joka nousi kymmenen ladatuimman sovelluksen joukkoon yli sadassa maassa vuonna 2014.
Sijoitusportfoliossaan Kukkosella on yrityksiä, jotka synnyttävät yhteiskuntaan parempaa ajattelua, hyvinvointia, merkityksellisiä trendejä ja parhaimmillaan muuttavat maailmaa. 43-vuotiaasta Kukkosesta kirjoitettu elämäkerta WSOY:n kustantamana ilmestyy keväällä 2023.
